Aloittaessani Salejärvi / Skaffari sukujuurien tutkimisen luulin, että pääosa tutkimuksistani tulee keskittymään Laatokan Karjalaan ja siellä lähinnä Antrean ja Jääsken alueelle, mutta kuinka kävikään. Olin kyllä jo lapsena kuullut puhuttavan pohjalaisesta Röyskön- suvusta, monasti seuraavin sanoin: "Olet yhtä äkäinen kuin Röyskön Jussi!" Isoäitini Toivosen Lyydia-mamma kertoili myös Pohjanmaan Anttiloista.

Saatuani Skaffari-haaran lähes valmiiksi, jatkoin tutkimuksiani Toholammille, koska tiesin sieltä löytyvän Anttila-suvun juuret. Ja niin tapahtuikin, suvun toinen haara alkoi Jaakko Juhonpoika Petäjästä, joka on Hirvikoski-suvun kantaisä, toinen haara taas Paavo Tapaninpoika Asiaisesta, joka vuorostaan on Asiala-suvun kantaisä. Sukunimet molemmilla suvuilla vaihtelivat vuosisatojen kuluessa, koska ne määräytyivät talon ja asuinpaikan mukaan. Sukuhaarat kulkivat ja elivät omaa taivaltaan Keski-Pohjanmaan naapuripitäjissä, tuottaen lopuksi sellaisen tuloksen, että Jaakko Liisanpoika Anttila yhdessä vaimonsa Susanna Peltokankaan ja lastensa kanssa muutti 1869 Viipurin läänin Joutsenoon, muiden sisarusten mukana Karoliina ja Juho Jaakko, ja niin Skaffari- ja Anttila sukujen kohtaaminen oli valmiiksi pohjustettu. Karoliina Anttila avioitui Alavudelta kotoisin olevan Elias Röyskön kanssa, jonka liiton tuloksena oli v. 1881 Hilda Maria Röyskö, Heikki Heikinpoika Skaffarin tuleva puoliso; Tyynen, Arvon, Väinön, Sulon, Hiljan, Einon ja Elman äiti.

Juho Jaakko Anttila taas puolestaan löysi puolisokseen Joutsenosta Maria Pöyhiän, josta liitosta syntyi Lyydia Jaakontytär v. 1882. Lydian avioliitosta tammelalaisen Juho Nestori Toivosen kanssa syntyi esikoinen Lempi Siviä, joka vihittiin 1926 Arvo Heikinpoika Skaffarin kanssa joten meissä jälkeläisissä yhdistyy karjalainen Skaffari-suku keski-pohjanmaalaisiin Asikainen, Peltokangas, Röyskö ja Anttila-sukuhin sekä perushämäläisiin Toivosiin.

Väinö Heikinpojalla on vahvat siteet Karjalaan, hänen puolisonsa Eila Nikkarin suku Snickari / Nikkari esiintyy yli 400 kertaa vanhoissa kannakselaisissa kirkonkirjoissa 1600-luvulta lähtien. Husu ja Häsä suvut ovat vieläkin vallitsevia nykyisessä Karjalassa. Lyyra-sukua vaikuttaa Karjalan lisäksi Hämeessä, Hollolassa, eikä ihmekään tunnetaanhan Hauhon ensimmäinen Lyyra-niminen pappi jo 1620-30.

15.10.1935 muuttivat Viipurin maaherran päätöksellä Hilda Maria Skaffari jälkeläisineen sekä Arvon ja Väinön puolisot sukunimensä Salejärveksi, Salejärvi nimen alkuperä ei selvinnyt, koska en aikoinaan huomannut kysyä nimenvaihtajilta. Samana vuonna Skaffari nimestä luopui: 8 Seilolaa, 8 Soranojaa, 8 Suojalehtoa, 14 Suojapeltoa sekä kersantti Sadevaara. 12.5.1906 oli jo Tuomas Skaffari muuttanut nimensä Wuonneahoksi.
  Lisätietoa

Tutkittuani kaikkia sukuhaaroja aina 1500-luvulle saakka, en löytänyt mitään suurempia "luurankoja" haudattuna kenenkään esi-isämme kaappiin, ei yhtään kirjoissa mainittua rikollista, jos ei nyt oteta huomioon Jaakko Heikinpoika Röysköä, joka tuomittiin 30.1.1697 käräjillä 50 taalarin sakkoon, hänen nostettuaan eräiden muiden kanssa Kuortaneen kirkon munalukolla lukitun oven saranoiltaan, päästäkseen ulos yli 6 tunnin saarnan jälkeen.
Lähinnä löytyi tasaista talonpoikaista ja käsityöläisväkeä, joista jotkut toimivat vouteina ja muina luottamusmiehinä. Lyhyesti sanottuna - normaaleja suomalaisia perusperheitä.

Tutkimukseni on tehty äitini Lempi Siviä Salejärven 100-vuotissyntymän muistoksi, onhan Lempin Siviän syntymästä kulunut jo 100 vuotta 2.6.2004. Tutkimukseni ei olisi kuitenkaan koskaan valmistunut ilman puolisoni Marja-Leenan apua ja neuvoja, aloittihan hän jo ennen tietokoneajan alkua tehdä käsin muistiinpanoja kaikesta, mikä liittyi sukumme vaiheisiin. Ja monet illat ja päivät olemme koonneet ja yhdistäneet tietojamme.

Toivon, että te kaikki, jotka luette nämä sukutaulut, saatte vähän tietoa omista juuristamme, koska kuten jo minua viisaammat ovat sanoneet:

© Juhani ja Leena Salejärvi a.d. 2004-2008

Sisällysluetteloon