On todennäköistä, että vakinaisen asutuksen alku Alavudella osuu 1550-luvulle. Talot pantiin alulle luultavasti joitakin vuosia aikaisemmin kuin ne merkittiin verokirjoihin.

Aina 1560-luvulle saakka olivat seuraavat neljä taloa Alavuden ainoat asumukset:

1. Nisius Heikinpojan talo, joka esiintyi vielä verokirjoissa 1610 verotuksessa, mutta poistui sen jälkeen.

2. Yrjö Olavinpojan perustama asumus selvisi vaikeuksista ja 1580 luvun alussa tuli isännäksi Yrjön jälkeen ensin Heikki Yrjönpoika ja sitten Pentti Yrjönpoika. 1599 on Pentin sijalla isäntänä Heikki Härkä, myöhemmin Härköinen jonka mukaan Alavudenjärven länsirannalla Röyskön naapurina sijaitseva Härkölä sai nimensä ja oli yksi neljästä kantatalosta.

3. Tuomas Juhonpojan talon vaiheita voidaan seurata 1570-luvulle. Tuomas esiintyy verokirjoissa viimeisen kerran 1577, talon ollessa silloin jo autiona, loput tiedot talosta jäävät historian hämärään.

4. Erkki Juhonpojan perustaman Röyskön-talon vaiheet selviävät edellisiä paremmin. Erkinpoika Mikko otti talon ohjat 1560-luvun puolimaissa ja hänen isännyytensä kesti seuraavalle vuosisadalle. Talo oli heikoissa kantimissa 1500-luvun lopussa, mutta viljelyä jatkettiin kuitenkin. Vuonna 1601 on Mikko Erkinpojan sukunimeksi merkitty Röyskö, joka todistaa Alavuudenjärven länsirannalla sijaitsevan Röyskön kuuluvan Alavuden kantataloihin.

Säilyneiden tiedonmurusten ansiosta voi päätellä jotakin vaikkakaan täydellistä varmuutta ei kaikkien isänkodista voi saada. Voidaan epäillä, että Tuomas oli Erkki Juhonpoika Röyskön veli, jolloin Röyskön talon alkaja olisi melkoisella varmuudella Ilmajoen Röysköstä kotoisin. 1550-luvulla Ilmajoen Röyskön taloa isännöi lautamies Juho Juhonpoika Röyskö.

Röyskön talo vaihtoi pariin otteeseen omistajaa. Se selviytyi 1620-luvulle, jolloin isännäksi tuli Heikki Erkinpoika Röyskö ja hänen jälkeensä Heikki Yrjönpoika. Häntä seurasi Matti Heikinpoika luultavasti edeltäjän poika. Isännimissä ei varmaan ole kysymys kirjurin virheestä, koska Matti Heikinpoika Röysköä mainitaan savolaiseksi. Näin Röyskökin oli jonkin aikaa savolaisten hallussa.
1642 vaiheilla Matti Röyskö luopui talostaan ja seuraavat neljä vuotta talo oli autiona vuoteen 1646, jolloin muuan Antti Matinpoika pyysi saada talon haltuunsa ja saikin. Mutta kun hänelle myönnetyt verovapausvuodet olivat ohi, jätti hän talon 1649 paikkeilla.

Röyskön alennustila jatkui edelleen, vuonna 1653 Tuomas Matinpoika, Jaakko Ilkan pojanpoika, pyysi talon omiin nimiinsä, koska talo oli kymmenen vuotta maannut hylkynä. Tontilla oli ainoastaan muutamia kokoon lyhistyneitä rakennuksia ja pellot olivat villiintyneet. Ilmajoen nimismies Valentin Hannunpoika Peltoniemi ja Kauhajoen kappalainen Eskil Matinpoika Stutateus antoivat takauksen, että Tuomas pystyisi suoriutumaan asumisesta ja tulevista veronmaksuista. Takaajista päätellen oli Tuomas Matinpoika kotoisin Ilmajoelta, saattoipa olla Eskil Stutateuksen veli. Röyskössä oli kaikki taas aloitettava alusta, kirjurit merkitsivät alussa talon nimeksi Uusitalo, joka myöhemmin väistyi ja Röyskö-nimi tuli tilalle. Asumisessa ei kuitenkaan Tuomas Matinpojallakaan ollut onnea, koska 1660-luvulla talo oli taas omistajaa vailla.

Koska Kaarleporin kreivikunnan haltijoille oli tärkeätä, saada läänityksen verotuotto mahdollisimman suureksi ja sen tähden kreivikunnan virkamies hopmanni (läänityksen vouti) Johan Forsman luovutti talon eräälle Lauri Simonpojalle, joka ei kuitenkaan saanut ketään takaamaan itseään, vaan Forsmanin täytyi etsiä uusi ehdokas. Forsman ehdottikin Heikki Yrjönpoika Röysköä, joka sai takaajikseen Ilmajoen kirkkoherran Henrik Peldanin, kappalaisen Gabriel Peldanin, nimismiehen sekä koko käräjälautakunnan, jotka lupautuivatkin menemään takaukseen Heikki Yrjönpojan ulosteoista, jos hän itse ei pystyisi niistä suoriutumaan. Täten sai Heikki Röyskö hallintaansa sekä oikeuden nauttia vaimonsa Marketta Hannuntyttären kanssa kaikkia talon peltoja, jotka olivat tilan alaisia sekä niitä, joita pystyisi laillisesti hankkimaan. Röyskö periytyi tämän jälkeen Heikki Yrjönpojan suvussa isältä pojalle.

Röyskön talo oli sotilasvirkatalona aina vuoteen 1918-1920. Samalla paikalla sijaitsee vieläkin Röyskön talo Alavuden kaupungin, Röyskön kaupunginosassa.

Yrjö Jaakonpoika Röyskö